Palvelevalla johtamisella saavutetaan onnistumisia

Esimiehen tehtävät ovat monipuolisia, joskus yllättäviäkin. Usein työtunnit eivät tunnu riittävän – tällöin täytyy priorisoida ja tunnistaa, mikä on lähiesimiehen tärkein rooli yhtiön menestyksessä ja mitä alaiset esimiehiltä odottavat. Monetra Oulu Oy:n palvelujohtaja Tiia-Maria Pohjola kertoo, mitä palveleva johtaminen käytännössä merkitsee. 

”Monetrassa esimiestyöhön liittyy oleellisesti palveleva johtajuus. Meillä se tarkoittaa työntekijän arvostamista, johtamista sydämellä henkilöstön erilaiset tarpeet huomioiden. Esimiehen tärkein tehtävä on pitää huolta työntekijöistä. Tärkeää on olla lähellä, saatavilla ja tukena itsenäisessä toimimisessa ja ryhmäohjautuvuudessa”, kertoo Tiia-Maria Pohjola. Esimiestehtävissä toimiessaan hän on havainnut, että tuen tarve vaihtelee paljon, sillä työntekijät ovat erilaisia ja tämän vuoksi esimiehen tuleekin tiedostaa, minkä tyyppiset tilanteet ovat niitä, joissa esimiestä tarvitaan työntekijän tukena. ”Jotta tällainen tuntuma voisi syntyä, esimiehen täytyy tuntea työntekijät ja olla heistä aidosti kiinnostunut. Vaikka itseohjautuvuuteen kannustetaan, on työntekijällä lupa myös kysyä neuvoa tai vahvistusta käsillä olevaan asiaan. Usein miten asiantuntijalla itsellään on ratkaisu asiaan mutta kaipaa näkökulmalleen vahvistusta. Esimies rohkaisee työntekijänsä toimimaan parhaansa mukaan ja ikään kuin johdattelee onnistuneeseen lopputulokseen. Tämä tietysti edellyttää selkeää vuorovaikutusta esimieheltä”, Tiia-Maria huomauttaa.

Yhtä lailla olennaista on se, että työntekijä tietää, mitä häneltä odotetaan. Mikäli yhteistyössä on korjattavaa, siitäkin pitää rohjeta puhua ja antaa rakentavaa, kannustavaa ja korjaavaa palautetta. ”Kiteytetysti sanoen hyvä esimies tuntee henkilöstönsä, edistää aktiivisesti yhteisiä asioita ja hänellä on tilannetajua”.

Esimies poistaa työnteon esteet

Esimiehen ja työntekijän yhteistyö perustuu molemminpuoliseen luottamukseen. Kaukana ovat ne ajat, kun esimies oli omassa lokerossaan ja työntekijät tuskin häntä tapasivatkaan. ”Nykyisin vuorovaikutustaidot ovat todella tärkeitä taitoja esimiestyössä. Keskeistä on, että esimies kuuntelee, kannustaa, innostaa sekä poistaa esteitä työntekijän arjesta. Johtamisessa olennaista onkin, että yhteistyössä pystytään aitoon vuorovaikutukseen – olemaan ihminen ihmiselle ja ottamaan vastaan myös tunteet”, korostaa Tiia-Maria Pohjola. Palveleva johtaminen voi olla niinkin arkipäiväistä, että jalkaudutaan työpisteeltä ja kysytään työntekijöiltä, mitä arkeen kuuluu. Aito kuunteleminen voimaannuttaa työntekijöitä ja edistää yhteisöllisyyden kokemusta.

Usein ajatellaan, että työminään ja -rooliin eivät suuret tunteet kuulu, ja sen sijaan työpaikalla keskitytään olennaiseen eli työntekoon ja tunteet jätetään siviilielämän puolelle. Tunteiden patoaminen työelämässä on kuitenkin yhtä vahingollista kuin muussakin elämässä. Tiimityössä lupa tunteiden näyttämiselle näkyy Tiia-Marian mukaan muun muassa niin, että vaikka käyttäytymistämme rajoittavat työroolin mukanaan tuomat odotukset, tiimin luoma kivijalka antaa tilaa ja liikkumavaraa myös eri tunteille. ”Tiimityö on parhaimmillaan sitä, että yhteisesti iloitaan onnistumisten kokemuksista tai vaikkapa hyvästä asiakaspalautteesta”, kertoo Pohjola. Palveleva johtaminen voimaannuttaa ja luo hyvinvointia.

Negatiivisuuden kierrettä voi välttää luomalla onnistumisen kulttuuria

Kun tunteita on lupa näyttää, voi käydä niin, että synkät pilvet kasaantuvat taivaalle helpommin. Tällöin ilonpilkahdusten esille tulo on vaikeampaa ja ilonaiheita on hankalampi tunnistaa, jos kulttuuri on muodostunut negatiiviseksi. Kiire, turhautuminen ja jatkuva negatiivinen palaute kasaa synkkiä tunnelmia nopeasti koko kulttuuriin. ”Huonoihin asioihin ei kannata jäädä vellomaan, vaan tärkeää onkin muistaa, että jokaisen tehtävä on huolehtia hyvästä työilmapiiristä – kyseessä on työhyvinvointiin liittyvä asia. Monetrassa negatiivisuuden kierrettä ehkäisee yhteiset arvot ja pelisäännöt Monetra Way”, valaisee Tiia-Maria.

Työyhteisön pelisäännöt näkyvät arjessa, ja ne velvoittavat ja sitouttavat niin työnantajaa kuin työntekijääkin. ”Onnistumisen kulttuuria voi rakentaa esimerkiksi siten, että on lupa olla iloinen ja innostua työstä. Näin työn imu syntyy kuin itsestään. Hyvä fiilis kantaa myös hankalimpien päivien läpi”, Tiia-Maria vinkkaa. Jokainen päivä ei välttämättä ole huippuhieno työpäivä, sen Pohjolakin tunnustaa. ”Mutta voimme olla todella iloisia ja ylpeitä siitä, että meidän asiantuntijuudelle on kysyntää, kehitämme palvelujamme, saamme tehdä töitä yhdessä ja tulla iloisin mielin töihin. Vaikka kaikkea ei pystyisi hetkessä toteuttamaan tai korjaamaan, voidaan yhteistyöllä ja positiivisella otteella saada aikaan todella paljon”, painottaa Tiia-Maria. Hyvinvoiva, yhteen hiileen puhaltava tiimi näyttäytyy hienona käyntikorttina myös asiakkaalle päin ja hommat sujuvat!

​​​​​​​Pieni sana, jolla on suuri merkitys – kiitos

​​​​​​​Vuorovaikutuksessa ei voi onnistua, ellei kommunikaatio onnistu ja ymmärrys toimi. Hyvän vuorovaikutuksen ilmapiirin pohja ovat pienet kohteliaisuussanat arkipäiväisissä kohtaamisissa. Palvelevaan johtamiseen kuuluu myös onnistumisten tunnistaminen ja työpanoksen ja suoriutumisen ymmärtäminen. ”Olen huomannut, että kiitos on erityisen arvostettu, kun se tulee asiakkaalta työntekijälle”, mainitsee Tiia-Maria. Kiitosta usein odotetaan ja toivotaan myös esimieheltä, mutta se voi tulla myös kollegalta työntekijälle tai työntekijältä esimiehelle. Arvokas pieni sana kiitos on tärkeä sanoa oikea-aikaisesti eikä sitä voi viljellä liikaa.