Kilpailutuskynnyksen nostaminen EU-tasolle lisäisi hankintoja pienyrityksiltä kymmeniä prosentteja
Julkisten kilpailutusten kynnysrajan nostaminen mahdollistaisi yhä useamman pienemmän kotimaisen yrityksen osallistumisen julkisiin hankintoihin suuria hankkeita usein hallinnoivien inhouse-yhtiöiden avulla. Inhouse-yhtiöt kilpailuttavat tarvitsemansa palvelut markkinoilta.
Julkisomisteiset inhouse-yhtiöt ovat olleet viime aikoina paljon julkisuudessa ja usein kriittiseen sävyyn.
Inhouse-yhtiöiden yhteistyötä edistävän Kustos ry – Julkishallinnon palvelukumppanit hallituksen puheenjohtaja, Istekki Oy:n toimitusjohtaja Lasse Koskivuori, pitää keskustelua tervetulleena, mutta yksipuolisena. Hän ei täysin ymmärrä viestiä, että inhouse-yhtiöt rajoittaisivat kilpailua.
”Yli puolet inhouse-yhtiöiden liikevaihdosta on ostoja suoraan markkinoilta, eli yrityksiltä, jotka tarjoavat julkisten toimijoiden tarvitsemia ratkaisuja ja palveluja. Tarvitsemamme palvelut myös kilpailutetaan markkinoilta”, Koskivuori muistuttaa.
Keskitetty kilpailutus säästää jopa 15 % julkishallinnon kustannuksista
Inhouse-yhtiöt toimivat omistaja-asiakkailleen, eli julkisille toimijoille, yhteistyöalustoina, jotka etsivät markkinoilta parhaat ratkaisut ja paketoivat ne asiakkaille sopiviksi.
Koskivuori korostaa, että inhouse-yhtiöiden keskitetyn kilpailutuksen ansiosta kunnat, kuntayhtymät ja hyvinvointialueet säästävät arvioiden mukaan 5–15% kustannuksista.
Julkishallinnon kilpailutukset voivat maksaa helposti kymmenistä jopa satoihin tuhansiin euroihin. Kuluja nostavat muun muassa laajojen kilpailutusdokumenttien valmistelut ja hankintalain asiantuntijoiden käyttäminen.
”Jos kilpailutus tehdään usealle organisaatiolle samanaikaisesti, säästetään sekä kustannuksissa että työmäärässä. Tähän yhtälöön haluaisimme tuoda myösehdotuksen keventää kunta-alan kilpailutuksia, jotta edistäisimme kotimaisten toimijoiden käyttöä”, Koskivuori sanoo.
Ratkaisu pienhankintoihin: julkisen kilpailutuskynnyksen nosto EU-tasolle
Kustoksessa jaetaan monien esille nostama huoli pienempien yritysten jäämisestä suurten, usein kansainvälisten toimijoiden jalkoihin kilpailutuksissa. Syitä tähän on monia.
Kustoksella on tarjota haasteeseen nopea ratkaisu, joka on kotimaisten lainsäätäjien käsissä: Kansallisen tavara- ja palveluhankintojen kynnysarvo nostetaan nykyisestä 60 000 eurosta EU:n kynnysarvon sallimaan 215 000 euroon. Silloin inhouse-yhtiöt voisivat ostaa nykyistä enemmän palveluja kotimaisilta yrityksiltä.
Kunnilla on tarve tehdä yhteisiä, suuria yhteiskilpailutuksia vaikkapa ict-palveluista. Inhouse-yhtiöt voivat puolestaan pilkkoa kuntien laajoja yhteishankkeita pienempiin kokonaisuuksiin, joihin pk-yritykset voivat tarjota erityisosaamistaan samalla usealle julkiselle organisaatiolle.
”Kynnysrajan nostaminen edistäisi merkittävästi pk-sektorin yrittäjien, erityisesti pienyritysten, mahdollisuutta toimia palveluntuottajana julkisella sektorilla. Tämä vahvistaisi paikallis- ja aluetaloutta merkittävästi”, Koskivuori toteaa.
ICT-, talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja Etelä-Karjalassa, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa tarjoavan Meitan toimitusjohtaja Salli Kortelainen arvioi, että kynnyksen nostaminen lisäisi yrityksen pienhankintoja pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä noin kolmasosalla.
”Tämä tarkoittaisi meillä satojen tuhansien eurojen ostojen lisääntymisestä vuositasolla. Joka tapauksessa teemme aina kaikki ostot kotimaisilta toimijoilta, jos se vain suinkin on mahdollista.”
Kustos ja sen edustamat inhouse-yhtiöt haluavat edistää markkinavuoropuhelua ja selkiyttää määräysvallan käyttöä julkisomisteisissa yhtiöissä. Lisätieto ja läpinäkyvyys lisäävät markkinatoimijoiden keskinäistä luottamusta ja hälventävät turhaa vastakkainasettelua.
Paikallisten työpaikkojen häviäminen on uhkakuva, joka ei ole toteutunut
Monet inhouse-yhtiöiden kriitikot perustelevat kantaansa sillä, että julkisomisteiset yritykset hävittävät paikalliset työpaikat. Tämä ei kuitenkaan ole aina totuus. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla Siika- Pyhä- ja Kalajokilaaksossa on pystytty jopa lisäämään paikallisten ICT-alan työntekijöiden määrää vuoden 2015 noin 45:stä nykyiseen 60:een.
”Huoli siitä, että osaajat karkaavat suurempiin keskuksiin oli suuri. Kuitenkaan näin ei ole käynyt. Kaikki oleelliset palvelut tuotetaan edelleen lähellä ja paikallisin voimin”, Joki ICT:n toimitusjohtaja Petri Kinnunen sanoo.
Lasse Koskivuori toivookin, että inhouse-yhtiöiden työllistävä vaikutus nähtäisiin nykyistä laajemmassa valossa.
”Työllistämme Suomessa välittömästi ja välillisesti vähintään kymmeniä tuhansia ihmisiä. Työntekijät ja myös palveluihin käytetyt rahat pysyvät Suomessa. Olisiko se sitten parempi, että nämä valuvat monikansallisille yrityksille”, Koskivuori kysyy.
Kuka hoitaa laboratoriopalvelut markkinaehtoisesti rajaseudulla?
Kustos – Julkishallinnon palvelukumppanit on inhouse-yhtiöiden yhteinen yhdistys, joka pyrkii vahvistamaan alan sisäistä avoimuutta ja osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tällä hetkellä Kustoksessa on 17 inhouse-yhtiötä ja liikelaitoskuntayhtymää, tunnetuimpina muun muassa Istekki, 2M-IT, Monetra ja Sarastia.
Inhouse-yhtiöitä kohtaan on Kustoksen hallituksen puheenjohtaja Lasse Koskivuoren mukaan esitetty perusteltuakin kritiikkiä. Palautteeseen on tartuttava.
”Laadimme yhteisiä eettisiä ohjeitamme, joilla haluamme tulevaisuudessa haastaa sekä omia jäseniämme mutta myös muita yrityksiä entistä avoimempaan vuoropuheluun.”
Kritiikistä huolimatta Koskivuoren mukaan kannattaa myös miettiä vaihtoehtoista maailmaa, jossa julkisomisteisia inhouse-yrityksiä ei nykyisessä mittakaavassa olisi. ”On aivan perusteltua kysyä, mikä yritys lähtisi täysin markkinaehtoisesti tarjoamaan esimerkiksi laboratoriopalveluita Itä- ja Pohjois-Suomen rajaseuduille, ja mikä olisi hinta? Me voittoa tavoittelemattomina yrityksinä voimme tehdä sen niin kustannustehokkaasti kuin mahdollista.”
Lisätiedot:
Lasse Koskivuori
Hallituksen puheenjohtaja
Kustos ry – Julkishallinnon palvelukumppanit
+358 44 434 1234
lasse.koskivuori@istekki.fi
Artikkeli julkaistu Kustos ry:n sivustolla (kustos.fi) 29.9.2022
