Palvelun tilaajan kannattaa kysyä yrittäjän eläkevakuutuksen voimassaolosta
Laskuntarkastuksessa tulee usein vastaan tapauksia, joissa yksityinen elinkeinonharjoittaja tai kevytyrittäjä yrittää laskuttaa julkista toimijaa, vaikka hänellä ei ole yrittäjien eläkevakuutusta eli YEL-vakuutusta. Korvaus palvelusta pitää silloin maksaa palkkojen kautta. Tämä tulee hyvin usein yllätyksenä yrittäjälle.
Julkisen sektorin työn tilaajan täytyy tarkistaa, onko toimeksisaajalla voimassa oleva yrittäjän tai maatalousyrittäjän eläkevakuutus, jos kyseessä on 17–67-vuotias yksityisyrittäjä, kevytyrittäjä tai toiminimellä työskentelevä henkilö. Eläkevakuutuksen voimassaolo ja ennakkoperintärekisteriin kuuluminen vaikuttavat siihen, maksetaanko työkorvaus ostoreskontran vai palkanmaksuprosessin kautta.
Jos eläkevakuutus on voimassa, yrittäjän kannattaa toimittaa siitä todiste laskun liitteenä. Todisteeksi kelpaa kopio vakuutuskirjasta. Kysy aina toimeksiantajalta ohjeita menettelytavoista.
Eläkevakuutusmaksun suuruus riippuu yrittäjän tai palkansaajan iästä, mutta on samansuuruinen kaikilla aloilla. Yrittäjän kannattaa siis huolehtia eläkevakuutuksen voimassaolosta joka tapauksessa. Pääsäännön mukaan yrittäjien eläkevakuutus on pakollinen Suomessa asuvalle päätoimiselle yrittäjälle. Jos yrityksen toiminta on lyhytkestoista tai yrityksen tuotto on alle 9 010,28 euroa vuodessa tai yrittäjä on lisäksi kokoaikaisella vanhuuseläkkeellä, niin vakuutuksen ottaminen on vapaaehtoista. Maatalousyrittäjille vuosittaisen yrityksen tuoton pitäisi olla alle 4 505,14 euroa.
Jos toimeksisaajaa ei ole jo eläkevakuutettu, työn tilaaja maksaa työkorvauksesta julkisten alojen eläkevakuutusmaksun, joka kerryttää toimeksisaajan eläkettä. Yrittäjän kannattaa eritellä laskulle työn osuus ja mahdolliset muut kulut, sillä eläkevakuutusmaksu maksetaan vain työn osuudesta. Maksun suuruus on 6–8 prosenttia laskutetusta työn osuudesta. Työn tilaaja tekee tilauksesta uuden laskun eläkevakuutusmaksun pidättämisen jälkeen. Jotta tilanne ei tulisi yrittäjälle yllätyksenä, tilaajan kannattaa keskustella yrittäjän kanssa eläkevakuutusmaksun voimassaolosta etukäteen.
Julkisella sektorilla toimivan tilaajankin on hyvä olla tietoinen tästä eläkevakuutuksen vaikutuksesta työkorvauksen maksamiseen. Palkanmaksuprosessin kautta yrittäjälle maksettavan työkorvauksen käsittelyyn menee aina pidempi aika, ja työkorvaus on pankkitilillä normaalina palkanmaksupäivänä.
Jos toimeksisaaja on alle 17-vuotias tai yli 68-vuotias, työkorvaus ei pääsääntöisesti ole eläkevakuutettavaa, joten se maksetaan yleensä ostoreskontran kautta. Jos tähän ikäryhmään kuuluva on itsenäinen yrittäjä, joka ei kuulu ennakkoperintärekisteriin, työkorvaus maksetaan palkkojen kautta, sillä työn tilaaja huolehtii ennakonpidätyksestä. Jos tähän ikäryhmään kuuluva on kevytyrittäjä, niin työkorvaus maksetaan ostoreskontrasta ja kevytyrittäjäpalvelun tuottaja huolehtii ennakonpidätyksestä. Kevytyrittäjien kannattaa tutustua oman laskutuspalvelunsa käytäntöihin etukäteen.
Jos toimeksisaaja on ennakkoperintärekisteriin kuuluva yhtiö, osuuskunta, yhdistys tai säätiö, työkorvaus maksetaan aina ostoreskontran kautta. Jos yhteisö tai yhtymä ei kuulu ennakkoperintärekisteriin, työn tilaaja maksaa laskutetusta summasta 13 prosentin yhteisöveron ja työkorvaus maksetaan palkkaprosessin kautta.
Julkisen sektorin toimijoillakin on erilaisia käytäntöjä laskutusprosessin suhteen, joten tarkemmat ohjeet työn laskutuksesta yrittäjä saa aina työn tilaajalta.
KEVA:n ohje ostopalveluista, työkorvauksista ja muista toimeksiannoista.
