Fiiliksellä on väliä!

Fiilis, millä työtämme teemme, ei ole yhdentekevä juttu. Kun työssään kokee onnistumisen kokemuksia, positiivisia tunteita ja työniloa, ovat vaikutukset merkittäviä niin yksilön, organisaation kuin koko työyhteisön kannalta. Työssä meitä ohjaavat sekä sisäiset että ulkoiset motivaatiotekijät. Ulkoisten motivaatiotekijöiden, kuten palkan tai vaikkapa fyysisten työolosuhteiden tulee olla kunnossa, mutta ilman sisäisen motivaation kokemuksia kukaan ei voi todella loistaa. Sisäisten motivaatiotekijöiden merkitys korostuu, koska ne lisäävät työyhteisön onnistumista, hyvinvointia ja tuloksellisuutta. Lisäksi ne vaikuttavat myönteisesti henkilöstön aloitteellisuuteen, itseohjautuvuuteen ja lisäävät luovuutta sekä uusien ideoiden syntymistä. Hyvinvoivat ja työhönsä positiivisesti suhtautuvat ihmiset kykenevät välittämään myös asiakkaille myönteisiä kokemuksia ja tunteita.

Sisäisesti motivoituneesta henkilöstöstä on muodostunut organisaatioiden keskeisin kilpailuetu, joten asiaan on syytä panostaa.  Nopean teknologisen kehityksen myötä tulevaisuuden työnkuvat tulevat muuttumaan voimakkaasti. Organisaatioilta ja henkilöstöltä vaaditaan yhä ketterämpää kykyä reagoida muutoksiin, kykyä toimia laajentuneissa verkostoissa ja luoda uusia innovatiivisia ratkaisuja. Tämän kaiken toteutuminen vaatii sisäistä tunteenpaloa ja motivaatiota työhön.

Hyvä fiilis ja työssä koetut sisäisen motivaation tunteet ovat monen asian summa.  Sisäistä motivaatiota voidaan tarkastella henkilöstön vapaaehtoisuuden, kyvykkyyden, yhteenkuuluvuuden ja hyväntekemisen kokemusten kautta.

Vapaaehtoisuutta kokee, kun työssään pääsee toteuttamaan itseään innostavien työtehtävien parissa. Vapaaehtoisuus tarkoittaa myös sitä, että organisaation päämäärät kohtaavat oman arvomaailman kanssa ja tiimeille annetaan tilaa tavoitella yhteisiä päämääriä parhaaksi katsomallaan tavalla. Kokemus luottamuksesta ja vastuun saamisesta on voimaannuttavaa. Henkilöstön mahdollisuus tehdä työtehtävien hoitoon liittyviä itsenäisiä ratkaisuja ja vaikuttaa työtehtävien sisältöön mahdollistaa koko työyhteisön potentiaalin hyödyntämisen. Parhaimmillaan työssä pääsee hyödyntämään vahvuuksiaan ja työnkuvaa voi rikastuttaa lisäämällä siihen juuri itseä eniten energisoivia asioita.

Kyvykkyyden kokemus työssä muodostuu taitavasta tekemisestä ja jatkuvasta uuden oppimisesta. Asioiden aikaansaaminen ja eteneminen lisäävät kyvykkyyden kokemusta ja auttavat näkemään haastavatkin tilanteet positiivisina haasteina. Kyvykkyyden kokemusta voidaan vahvistaa yhteisten päämäärien kirkastamisella, selkeillä ja innostavilla tavoitteilla, osaamisen kehittämisellä sekä varmistamalla, että jokainen saa työssään palautetta onnistumisista sekä korjaavan palautteen muodossa.  Palautteen saamista voidaan tarkastella asiakkailta, esimiehiltä ja työkavereilta saatuna palautteena. Myöskään omaa roolia palautteen antajana ei kannata unohtaa.

Yhteenkuuluvuuden vaaliminen kuuluu jokaiselle työyhteisön jäsenelle. Yhteenkuuluvuuden kannalta on tärkeää, että työkavereiden, esimiehen ja koko työyhteisön tukeen voidaan luottaa.  Avoimen keskustelevan kulttuurin kehittäminen, yhdessä onnistumisista iloitseminen ja epäonnistumisista oppiminen sekä yhdessä tiimin kanssa hauskan pitäminen, ovat kaikki tärkeitä huipputiimien rakennusaineita. Yhdessä tekemisen ja onnistumisen kulttuurin vaaliminen on ääretön voimavara koko työyhteisölle. Parhaimmillaan, kun työskentelemme ihmisten kanssa, joista välitämme, tulee heistä meille kuin perhe, ja työ saa uusia merkityksiä elämässämme.

Hyväntekemisen voima on suuri ja siihen panostamalla työyhteisössä voidaan luoda yhteisiä menestystarinoita. Hyväntekemisen kokemuksia lisää, kun työssään voi olla avuksi asiakkaalle, tiimikavereille ja muille työyhteisön jäsenille. Ymmärtämällä oman työn hyvät vaikutukset ja sen yhteyden koko organisaation menestykseen, työn merkityksellisyyden kokemus lisääntyy. Hyvässä työyhteisössä muistetaan antaa arvostusta hyväntekemiselle, apua on helppo pyytää ja ottaa vastaan, mahdollisiin epäkohtiin puututaan ja muistetaan kiitoksen ja anteeksi pyytämisen merkitys. Tunne siitä, että johto arvostaa jokaisen työpanosta, lisää työn merkityksellisyyttä.

Yhteinen juttu!
Hyvällä valmentavalla esimiestyöllä voidaan vaikuttaa henkilöstön työssä kokemaan fiilikseen, mutta koska motivoituminen lähtee jokaisesta itsestään, on esimiesten tehtävänä lähinnä tarkastella motivoitumista edistäviä tekijöitä, ja pyrkiä myötävaikuttamaan tiimien ja yksilöiden motivoitumiseen. Jokaisen yksilön ja tiimin tehtävänä puolestaan on tavoitella rohkeasti unelmiaan, päämääriään ja hyvää fiilistä työssä.

 Meille jokaiselle:

• Pysähdy hetkeksi miettimään, mikä juuri sinua motivoi eniten.
• Tunnista vahvuutesi ja tavoittele rohkeasti unelmiasi ja päämääriäsi.
• Kun unelmat saadaan esiin ja lausutaan ääneen, niillä on usein taipumus toteutua.
• Auta työkaveria, siitä tulee hyvä mieli myös itselle.

Esimiehille:

• Keskity vahvuuksiin, keskustele, kiinnostu, kuuntele, haasta, kysy, innosta, kannusta, sparraa, rohkaise ratkaisukeskeiseen toimintaan, johda kehitystä.
• ”Suurin hyvä, minkä voit tehdä toiselle, ei suinkaan ole rikkauksien jakaminen hänen kanssaan. Se on hänen omien rikkauksiensa paljastaminen hänelle itselleen.”  Benjamin Disraeli

Yhdessä olemme enemmän kuin kukaan meistä yksin!

Niina Fasse
palvelupäällikkö, Monetra Oy

Kirjoitus pohjautuu YAMK opinnäytetyöhöni aiheesta TYÖNILON LÄHTEILLÄ, missä tutkittiin valmentavaa johtamista ja sisäisen motivaation johtamista.  Opinnäytetyön nimi Työnilon lähteillä viestii keskeisintä päämäärää, mihin valmentavalla johtamisella ja sisäisen motivaation kokemuksien vahvistamisella pyritään.

Keskeisimpiä lähteitä:  Aarnikoivu 2013, Amabile & Kramer 2012, Carlsson & Forssell 2012, Juuti & Vuorela 2015, Martela & Jarenko 2016, Martela & Jarenko 2017, Ristikangas & Grünbaum 2014, Salmela- Aro & Nurmi 2017, Sinokki 2016, Tillilä 2016