Töissä Monetrassa
Me olemme töissä Monetrassa
Millaista on olla töissä Monetrassa? Kokoamme tälle sivustolle tarinoita monetralaisista eri puolilta Suomea. He työskentelevät Monetrassa ja kaikki he kertovat oman syynsä siihen, miksi ovat meillä töissä. Tutustu kiehtoviin tarinoihimme!
“Päädyin talous- ja hallintoalalle vähän sattumalta. Työskentelin pitkään kaupan alan yrityksissä ja päätin sitten opiskella avoimen ammattikorkeakoulun kautta tradenomiksi. Oulun ammattikorkeakoulussa kuulin luokkakaveriltani Raija Kahilalta Monetrasta. Kun meille tarjottiin vapaaehtoista valinnaista kurssia yhteistyössä Monetran kanssa, niin ilmoittauduin mukaan. Palkanlaskenta kiinnosti minua alana ja Monetra yrityksenä eli kurssi tarjosi ikään kuin kaksi kärpästä yhdellä iskulla.”
Näin kertoo Monetra Oulu Oy:n palkkahallinnon kehittämispäällikkö Helmi Similä. Monetra Oulu Oy tekee aktiivisesti koulutusyhteistyötä Oulun ammattikorkeakoulun kanssa, ja keväällä 2024 toteutetulla opintojaksolla yhteistyökumppanina oli myös kokkolalainen Centria-ammattikorkeakoulu. Helmi Similän kurssivalinta johti lopulta vakituiseen työsuhteeseen.
“Kurssin aikana sovittiin, että tulen Monetralle harjoitteluun syksyllä. Yrityksellä avautui palkanlaskijan sijaisuus jo aikaisemmin. Pystyin aloittamaan harjoitteluni aikaisemmin ja sain työpaikan. Myöhemmin työsuhteeni vakinaistettiin”, Helmi Similä kertoo.
Similä liittyi jo varhaisessa vaiheessa Monetran työntekijöille avoimeen kehittämisryhmään ja haki myös myöhemmin rohkeasti kehitystyötä sisältäviä työpaikkoja. Hän on kokenut työilmapiirin aina kannustavana.
“Monetra on hyvä työyhteisö, ja varsinkin alkuvaiheessa tuntui hyvältä, ettei tarvinnut olla superkokenut tekijä tai olla vahvaa ammattitaitoa, jotta pääsee mukaan kehittämistehtäviin. Sekin on hyvä, että Monetralla voi siirtyä joustavasti uusiin tehtäviin ja tehdä monipuolisesti erilaisia töitä.”
Kehittämistyön tulokset näkyvät sujuvassa arjessa
Nykyisessä työssään Helmi koordinoi palvelujen kehittämiseen liittyviä asioita ja toisaalta myös konkreettisesti edistää palvelujen kehittämistä yhteistyössä palveluasiantuntijoiden kanssa.
“Minulla ei ole varsinaista ydintiimiä, mutta työskentelen tiiviisti palvelupäälliköiden kanssa suunnitteluvaiheessa. Palvelutuotannon työntekijöiden kanssa teemme varsinaista kehitystyötä. Tunnen onnistuneeni, kun saamme laajoja projekteja ja merkittäviä asioita valmiiksi ja pystymme tarjoamaan työkaluja, jotka helpottavat työskentelyä ja virtaviivaistavat prosesseja. Nämä ovat näkyviä asioita, joita teemme yhdessä, ja joista tulee usein myös hyvää palautetta”, Helmi Similä sanoo.
Kehittämistyön haasteena työntekijän kannalta on se, että toimintojen kehittäminen on jatkuva prosessi ja välillä voi tuntua siltä, että kehittämistyö ei koskaan lopu. Joskus konkreettisten asioiden hahmottaminen työssä on vaikeaa, mutta toisaalta se, että asiat rullaavat sujuvasti eteenpäin, on merkki kehitystyön vaikuttavuudesta.
Helmi Similä toteaa, että palkkahallinnon toimintakenttää sääntelee pitkälle myös laki. Joskus asiakkailta ja työntekijöiltä tulee toiveita, joita ei voida välittömästi toteuttaa. Näin on varsinkin silloin, jos kehittämistoiveiden toteuttamiseen liittyy myös sidosryhmiä. Silloin kehittämispäälliköiltä vaaditaan kykyä asettaa etusijalle se, mitä voidaan toteuttaa ja millä aikataululla asioita voidaan tehdä.
Koulutusyhteistyöstä opiskelijoille parhaat valmiudet työelämään
Helmi Similä on iloinen siitä, että Monetra tekee aktiivisesti koulutusyhteistyötä oppilaitosten kanssa. Hän kannustaa kaikkia opiskelijoita osallistumaan yhteistyöoppijaksoille aiheesta riippumatta, sillä niiden avulla alaa opiskelevat näkevät työelämän todellisuutta. Samoin hän kannustaa oppilaitosyhteistyötä tekeviä yrityksiä ottamaan opiskelijoita mukaan tiimeihin.
“Palkkahallinto kehittyy edelleen ja koulussa opetettava tieto palkkahallinnosta ei aina vastaa sitä, mikä on arkielämän todellisuus yritysten palkkahallinnossa. Koulut eivät voi järjestää opiskelijoille täydellistä yrityselämän keinotodellisuutta, joten on todella hienoa, että opintojakson kautta voidaan näyttää, mitä palkanlaskenta on käytännössä. Koulutusyhteistyön kautta opiskelijat saavat lisäksi hyvän perehdytyksen aitoihin järjestelmäympäristöihin.”
Automaatio on yleistynyt myös palkkahallinnossa viimeisten kymmenen vuoden aikana. Oikea-aikaista palkanlaskentaa voidaan nyt tehdä entistä suuremmalle työntekijämäärälle entistä pienemmällä henkilöstöllä. Suurten henkilömäärien palkkahallinto on myös aihealue, jota koulussa ei voida täysin mallintaa.
“Palkkahallinnon jatkuvana kehitystrendinä ovat myös viranomaismääräysten muutokset. Ne vaativat työntekijöiltä muuntautumiskykyä ja joustavuutta. Nämä ominaisuudet ovat nykyisin elinehto, jotta pysymme kehityksessä mukana”, Helmi Similä sanoo.
Jean-Pierre Antonios toimii Monetran arabian kielen tulkkina Turussa. Vapaa-ajallaan hän kilpailee taljajousiammunnassa kansainvälisellä tasolla. Hän sai maaliskuussa paikan Pariisin kesäparalympialaisiin, jotka kisataan 28.8.–8.9.2024. Viimeinen karsintaturnaus pidettiin Dubaissa, ja Jean-Pierre Antonios voitti kisassa pronssia. Hänen lisäkseen jousiammunnan maapaikan on lunastanut avoimessa taljajousiluokassa kilpaileva Jere Forsberg.
Jean-Pierre Antonioksella on yliopistotutkinto englannin kielestä ja kirjallisuudesta, ja hän on työskennellyt tulkkina 80-luvun puolivälissä Libanonissa. Hän tuli Suomeen vuonna 1990 turvapaikanhakijana. Hän sairastui vuonna 1997 ja käyttää liikkumisen apuna pyörätuolia.
”En kuitenkaan halunnut olla eläkkeellä ja opiskelin arabian tulkiksi. Vuodesta 2001 lähtien toimin ensin freelancertulkkina ja sain kuukausipalkkaisen työn vuonna 2003. Työskentelin Turun kaupungin omistamassa liikelaitoksessa, joka siirtyi Monetralle vuonna 2020. Nyt työskentelen kokopäiväisesti”, Jean-Pierre Antonios kertaa uraansa tulkkina.
”Tykkään olla Monetralla töissä. Olen tyytyväinen työhöni, kun tulkkaaminen onnistuu sataprosenttisesti ja pystyn olemaan linkkinä asiakkaan ja viranomaisten tai muun asioimistahon välillä. Tulkin työ muistuttaa hengellistä kutsumustyötä. Jos tulkki tekee työtään vääristä motiiveista, niin tulkkaus ei onnistu. Tulkki on asioimistilanteessa taustalla, ja työssä tarvitaan tietynlaista nöyryyttä.”, Jean-Pierre sanoo.
Jean-Pierre on oppinut nöyryyttä juuri kilpaurheilun kautta. Jousiammunnassa voittoja ei synny, jos ajattelee olevansa paras.
”Kannattaa mieluummin ajatella, että yrittää tehdä asiat niin kuin osaa. Jos tekee kaiken huolellisesti, niin saa hyviä tuloksia. Olen onnellinen, kun saan hyvää palautetta asiakkailta.”
Jean-Pierre Antonios toteaa, että toisaalta tulkattavien aiheiden kenttä on todella laaja. Tulkin on hallittava isoja asiakokonaisuuksia ja kyettävä välittämään vuorovaikutuksen sävyjä.
”Monetralla tulkkauksen aiheet ovat rajatumpia. Tilaaja on usein terveydenhuollosta, sosiaalityöstä, koulusta tai päiväkodista. Aiemmin olin erikoistunut oikeustulkkaukseen, jossa tilaajina olivat tuomioistuimet, poliisi ja esimerkiksi vankilan henkilökunta, ja aihepiiri oli vaativa.”
Tulkkauksen vaativat aiheet ja tilanteet eivät kuitenkaan pelota Jean-Pierre Antoniosta. Hän valmistautuu aina tulkkaustilanteeseen mahdollisimman hyvin. Myös inhimilliset tekijät ovat aina mukana työssä. Joskus tulkki saa rauhoitella hermostunutta asiakasta tai toimia ikään kuin kapellimestarina, jos osallistujat puhuvat yhtä aikaa etäkokouksessa.
Asioimistulkkaus ja tulkin ja kääntäjän työ ovat muuttuneet paljon 30 vuodessa. Kun Jean-Pierre aloitti kääntäjän uraansa, hänen piti kirjata tietolähteitä itse eikä arabian sanakirjoja ollut käytettävissä. Usein englantia käytettiin välikielenä erikoisaloilla. Nyt internetissä on paljon tietoa ja tekoälykin auttaa tiedonhankinnassa. Tulkkausta tehdään paljon etätyönä puhelimitse tai Teamsissa.
Kilpaurheilu vastapainona tulkin työlle
Jean-Pierre Antonios harrasti nuorempana koripalloa, jalkapalloa ja pingistä. Hän kokeili jousiammuntaa ollessaan kuntoutuksessa Helsingissä. Hän pääsi jousiammuntaleirille ja tutustui Martti Rantavuoreen, joka kannusti kilpaurheilun pariin.
”Martti Rantavuori näki harjoitteluni ja sanoi, että jos teet hyvin töitä, niin pääset Ateenaan. Ateenan paralympialaisissa vuonna 2004 sijoitukseni oli viides.”
”Urani tähänastinen huippuhetki oli vuosi 2010. Pääsin EM-kisoista suoraan Lontoon paralympialaisiin, jotka pidettiin vuonna 2012. Lontoossa sijoitukseni oli kuudes. Myös MM-kisat Bangkokissa, Thaimaassa olivat mahtava kokemus. Lämmintä oli 40 astetta.”
Suomessa harjoitteluolosuhteet ovat talviaikaan haastavat. Jean-Pierre Antonios löysi sopivan harjoittelutilan Turun Seudun Ampujien hallista, jota hän käyttää arkisin varhain aamulla ja töiden jälkeen illalla. Myös psyykkinen valmennus on tärkeä osa harjoitusohjelmaa.
Pariisin paralympialaisten lisäksi Jean-Pierren kisakalenterissa ovat EM-kisat, jotka pidetään toukokuussa Roomassa. Häntä valmentaa tällä hetkellä Keijo Kallunki. Kannustusjoukkoihin kuuluvat myös vaimo, tytär ja kaksi mäyräkoiraa.
Jean-Pierre Antonios haluaa innostaa kaikkia harrastusten pariin.
”Kannattaa tehdä jotain mukavaa vapaa-ajalla Jousiammunta ja muut harrastukset ovat hyvä vastapaino työlle.”
Jean-Pierre Antonioksen kansainväliset kisat:
- Ensimmäiset arvokisat vuonna 2004 Ateenan paralympialaisissa.
- MM-kisoista hopeaa 2005,
pronssia 2011 ja kultaa 2013. - EM-kisoista hopeaa 2006 ja
kultaa 2010 ja 2014. - Kisannut paralympialaisissa myös 2008, 2012 ja 2016.
Jean-Pierre Antonioksen valokuva: Riku Valleala.
Nada Nabhani työskentelee Monetralla arabian kielen tulkkina ja Oulu-opistolla itämaisen tanssin opettajana. Tänä vuonna hän juhlii 30-vuotista uraansa tanssin opettajana. Pohjankartanossa järjestetään lauantaina 20.4. Säihkyvä matka -tanssitapahtuma, jossa esiintyy Nada Nabhanin oppilaiden lisäksi vierailevia tanssiryhmiä. Ohjelmassa on muun muassa balettia, afro-brasilialaisia rytmejä, flamencoa, elävää musiikkia ja kuoroesitys.
Tanssin opettaminen on Nada Nabhanin ensimmäinen ammatti Suomessa, ja verkostoituminen johti nopeasti myös tulkin työhön. Hän tuli Suomeen vuonna 1992 Syyriasta, ja hänen miehensä pääsi opiskelemaan yliopistoon. Nada on harrastanut tanssia kotimaassaan nuoresta lähtien, ja hän kutsui kerran suomen kielen kurssin opiskelijoita sekä opettajan luokseen syömään. He kuuntelivat syyrialaista musiikkia ja Nada kertoi, että Syyriassa naiset laittavat ruokaa ja tanssivat yhdessä. Hän opetti ryhmälle itämaisen tanssin, ja suomen kielen opettaja innostui aiheesta.
”Opettajani oli antanut puhelinnumeroni naisryhmälle, ja he pyysivät opettamaan itämaista tanssia. Ajattelin, että voin yrittää, ja kurssille osallistuneet tykkäsivät opetuksestani”, Nada Nabhani kertoo.
Nada Nabhanin perheellä oli silloin B-oleskelulupa, jota voidaan jatkaa työperusteella. Nadan ystävä rohkaisi häntä ottamaan yhteyttä kansalaisopistolle ja kysymään työtä tanssin opettajana.
”Tapasin opiston rehtorinkin, ja hän lupasi, että kokeillaan viikonloppukurssia. Kurssille tuli lopulta yli 70 naista, ja kaikki tykkäsivät ja halusivat, että jatkan opettamista. Ja lopulta opetustunteja oli niin paljon Oulussa ja ympäristökunnissa, että sain pysyvän oleskeluluvan. Aluksi suomen kielen vuoksi tapahtui kommelluksia, mutta työn kautta kielitaitoni myös parani.”
Arabian kielen tulkeille on jatkuvasti kysyntää
Oulussa oli tuohon aikaan myös pula arabian naistulkeista. Nada Nabhani pääsi Markkinointi-instituutin asioimistulkkikoulutukseen. Koulutus oli korkeatasoinen ja vaati paljon työtä. Nada oli todella motivoitunut opiskeluun, ja valmistuttuaan hän toimi freelancertulkkina ja vuodesta 1995 pakolaistoimiston tulkkina. Tulkkipalvelujen tilaajina olivat vastaanottokeskus ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri.
”Tulkattavat aiheet olivat välillä työläitä, mutta olen pärjännyt hyvin. 90-luvun puolivälissä Oulun pakolaistoimisto tarvitsi arabian tulkin ja sain kokopäiväisen ja vakituisen työpaikan lokakuussa 1995. Ensi vuonna olen toiminut tulkkinakin jo 30 vuotta,” Nada Nabhani sanoo.
Myöhemmin pakolaistoimiston tulkit siirtyivät Pohjois-Suomen tulkkipalveluun, joka liitettiin edelleen silloiseen Monetra Oy:hyn, ja nyt tulkkipalveluja tarjotaan ympäri Suomen. Nadalla on Oulussa kolme lähikollegaa, ja yhteensä Monetralla on kuusi työsuhteista arabian kielen tulkkia. Vieraiden kielten työsuhteisia tulkkeja on noin 20, ja he ovat sijoittuneet kaikkiin Monetran toimipisteisiin. Heidän lisäkseen Monetra hankkii tulkkipalvelua alihankintasopimusten kautta noin 700 tulkilta, joista noin sata toimii arabian tulkkina. Nämä työskentelevät eri puolilla Suomea.
”Arabia on aina ollut tulkkipalvelun kysytyin tulkkauskieli ja käännöskielissäkin kysytyimpien joukossa. Esimerkiksi viime vuonna yli 20 prosenttia tulkkauspalvelusta tuotettiin arabian kielellä. Melkein 70 prosenttia tulkkauksista tuotetaan etätulkkauksena puhelimen, videon tai Salamatulkkaus-sovelluksen välityksellä”, Monetran tulkkipalvelun palvelujohtaja Elina Heiniemi kertoo.
”Tulkkauksien aihepiiri on muuttunut vuosien varrella. Nykyisin työssäni painottuvat sosiaali- ja terveydenhuollon alaan liittyvät tulkkaukset, ja aiheet voivat olla hyvinkin raskaita. Olen tehnyt esimerkiksi kidutuksen uhrien terapiatulkkausta ja oppinut samalla aiheesta sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiltä”, Nada Nabhani sanoo.
Tulkki on asiointitilanteessa myös kulttuuritietouden välittäjä. Nabhani toteaa, että tämä on tärkeä osa työtä ja merkittävä tekijä vuorovaikutustilanteessa. Arabiankielinen alue on niin laaja, ettei yhtenäiskulttuuria ole samaan tapaan kuin esimerkiksi Suomen pienellä kielialueella. Lisäksi arabian murrekirjo on laaja, ja esimerkiksi Marokon alueella käytetään ranskaa ja vanhempia arabian muotoja. Nada Nabhani on oppinut tulkkaamaan myös näitä murteita. Hän on jatkuvasti täydentänyt osaamistaan työn ohella.
”Tanssi on tärkeä harrastus ja hyvä vastapaino tulkkauksen rinnalle. Se on ihan täydellistä rentoutusta ja lepoa. Minulla on todella hyvä tanssiryhmä, joka edistyy. Tanssi sopii harrastukseksi kenelle tahansa, ja ikärajoituksia ei ole. Tällä hetkellä ryhmässäni on sekä nuoria että senioritanssijoita, ja meillä on todella hyvä ilmapiiri. Ryhmämme toimii tiiviisti ja olemme tulleet tutuiksi toisillemme. Tanssi on erinomainen kuntoa ja kehonkieltä harjoittava harrastus.”
Valokuva: Fikrat Chikfa.
Kimmo Romppanen työskentelee Monetra Oulu Oy:n ICT-asiantuntijana. Hän toimii tietotekniikan yhdyshenkilönä ja on usein mukana alan projekteissa joko teknisenä asiantuntijana tai projektijohtajana. Hän työskentelee kehittämisjohtaja Tiiu Honkalan alaisuudessa. Vaikka asioiden koordinointi, konsultointi ja suunnittelu ovat Kimmon päätyötä, niin häneltä onnistuu tarvittaessa vaikkapa tietotekniikkaverkon rakentaminen Monetran Oulun toimistolle.
“Kiinnostukseni tietotekniikkaa kohtaan heräsi jo 80-luvulla. Luin tuolloin paljon scifi-kirjallisuutta, jonka aihepiiri liikkui robottien ja tietokoneiden maailmassa. Commodore 64 ja Spectravideo 328 olivat tuohon aikaan tärkeitä, ja pääsin kokeilemaan myös ohjelmointia”, Kimmo Romppanen kertoo.
“Opiskelin Kajaanin teknillisessä oppilaitoksessa koneautomaatioinsinööriksi. Opiskeluaikoina sain ensimmäisen oman PC-tietokoneen, ja ala vei mukanaan. Myöhemmin sain työpaikan Oulun yliopistolta. Tietohallinnon tietoturvatehtävistä päädyin lopulta tietojenkäsittelytieteiden laitokselle. Toimin muun muassa kurssien assistenttina ja suoritin samalla opintoja erillisopinto-oikeudella”.
Akateeminen maailma toimii määräaikaisten rahoitusten pohjalta, ja akateemisesta pätkätyöläisyydestä Kimmo hakeutui mobiililaitteiden ohjelmistosuunnittelijaksi ja edelleen Nuorten Ystävät ry:n tietojärjestelmien ylläpitotehtäviin sekä tietotekniikan opettajaksi. Tämän pestin jälkeen hän teki jonkin aikaa töitä pienemmille tietotekniikka-alan yrityksille. TE-palvelujen kurssin kautta hän päätyi harjoitteluun Monetralle syksyllä 2019.
“Monetran harjoittelupaikka oli tavallaan sattuma. Minulla ei kurssin päätteeksi ollut harjoittelupaikkaa, ja muut olivat jo töissä. Mankisen Nina – joka myös edelleen on Monetran palveluksessa – oli tuolloin saanut harjoittelupaikan täältä, ja hän puhui minutkin samaan työpaikkaan. Hän pyysi soittamaan nykyisin tietohallintopäällikkönä työskentelevälle Timo Ritolalle, joka halusi haastatella minua seuraavalla viikolla. Nähtyään ansioluetteloni Ritola soitti jo puolen tunnin päästä uudelleen, ja sain harjoittelupaikan siltä istumalta. Yhden määräaikaisen työsuhteen jälkeen minua pyydettiin vakinaiseksi työntekijäksi.”
Hyvä keskusteluyhteys ja yhteistyö voimavarana
Istekki Oy toimii Monetran tukena tietotekniikkaan liittyvissä asioissa. Kimmo Romppanen toimii tarvittaessa ensikäden apuna Oulun toimistolla. Ongelmatilanteissa työkaverit ovat tottuneet kysymään ensin häneltä neuvoa. Tarvittaessa otetaan yhteyttä Istekin tukihenkilöön.
“Työssäni parasta on vaihtelevuus. Olen mukana koko konsernin tietohallintotiimissä, ja työhön liittyy paljon hallinnollisia asioita, mutta tiiviin yhteistyön ansiosta pysymme hyvin kartalla siitä, mitä kukin tekee. Lisäksi lähityötiimini on mitä parhain, ja kaikki muutkin työkaverit ovat mukavia. Monetran työyhteisössä kenenkään ei tarvitse jäädä yksin. Jatkuva keskusteluyhteys esihenkilön kanssa on todella hyvä asia.”
Kimmo Romppanen kokee onnistuneensa työssään aina, kun hän on voinut auttaa työyhteisön jäseniä eteenpäin. Myös työprojektien valmiiksi saaminen ja osatavoitteiden saavuttaminen tuntuu hyvältä. Haasteitakin työssä on, mutta ne oikeastaan vain odottavat ratkaisua.
“Ainahan haasteellisista tilanteista selvitään. Usein asioiden ja ongelmakysymysten pilkkominen pienempiin kokonaisuuksiin auttaa. Pitkästä työkokemuksesta ja loogisesta ajattelusta on myös hyötyä.”
Tietotekniikka-ala kehittyy jatkuvasti, ja tekoälyn mahdollisuuksista keskustellaan runsaasti. Kimmo Romppanen toteaa, että tulevaisuuden ennustaminen on aina vaikeaa, mutta hän arvelee, että tekoälyn käyttö ja mahdolliset sovellusalat lisääntyvät entisestään.
“Aiemmin pelättiin, että robotit vievät ihmisiltä työt, mutta ei niin ole käynyt. Robotit ja tekoäly voivat vähentää rutiinitöiden määrää, ja työntekijöille jää näin enemmän aikaa keskittyä muihin, enemmän luovaa ajatustyötä vaativiin tehtäviin. Robotit ja tekoäly ovat ihmisten työtä helpottavia apuvälineitä”, Kimmo Romppanen sanoo.
Minun nimeni on Andrei Kostiuk ja olen 52-vuotias. Työskentelen Monetra Keski-Suomessa taloushallinnon tehtävissä ja tällä hetkellä työni koostuu pääosin kirjanpitotöistä. Olen työskennellyt Monetra Keski-Suomessa yrityksen toiminnan aloituksesta lähtien eli tammikuusta 2019. Aiemmin työskentelin Jyväskylän kaupungilla Talouskeskus-liikelaitoksessa, jonka toiminnot siirtyivät liikkeenluovutuksella Monetra Keski-Suomeen saman aikaisesti Keski-Suomen sairaanhoitopiirin vastaavien toimintojen kanssa.
Taloon olen tullut alun perin työharjoittelun kautta, joka kuului osaksi kirjanpidon opintojani Gradiassa. Harjoittelussa olin ensin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin talousosastolla ja tämän jälkeen Talouskeskus-liikelaitoksessa. Sattumaa tai ei, Monetrassa työskentelen nyt samojen henkilöiden kanssa, jotka auttoivat minua tutustumaan ammattiin koulutukseni aikana.
Kun Monetra-konsernia rakennettiin, mielikuvissani Monetra oli nopeasti kasvava, edistyksellinen yritys, joka tarjoaa asiakkailleen laadukkaita palveluja, ystävällisellä otteella ja ihmisläheisesti. Nämä mielikuvat ovat vain vahvistuneet ja tulleet itsellenikin erityisen tärkeiksi arvoiksi.
Eniten työssäni pidän yhteisestä asenteesta, ettei yksikään kysymys saa jäädä ilman vastausta. Jokainen ongelma ratkaistaan, asiakkaiden on oltava tyytyväisiä ja työntekijöillä hyvä olla. Tunnen koko ajan työkavereideni tuen. Se todellakin on mahtavaa!
Työssäni mukava on myös seurata aitiopaikalta, miten taloushallinnon ala kehittyy. Ulkopuolelta katsottuna saatetaan ajatella, että taloushallinnon tehtävät ovat rutinoituneita, ehkä tylsiäkin. Näin ei kuitenkaan ole, vaan soveltamistaitoja tarvitaan usein. Soveltamistaidot, luovuus ja ihmisläheinen palvelu korostuu tulevaisuudessa entisestään, kun rutiinitöitä automatisoidaan ohjelmistorobotiikan ja järjestelmäkehityksen avulla.
Monetralla osaamisen kehittäminen on tärkeässä roolissa. Oman aktiivisuuden lisäksi myös työnantaja ehdottaa meille uusia mahdollisuuksia kouluttautua ja kehittyä. Koulutustarjonnan ohella meillä on Monetra-konsernin laaja ammattitaitoisten osaajien verkosto käytettävissä.
Omassa työssäni koen ylpeyttä siitä, että saan tehdä riittävän haastavia tehtäviä ja olla tärkeä osa yhteistä kokonaisuutta. Olen ylpeä siitä, että teen töitä osaavien ja aktiivisten ihmisten kanssa. Olen ylpeä, että tiedän tänään hieman enemmän, kuin eilen.
Vietämme töissä noin kolmasosan aktiivisesta elämästämme, joten ei ole aivan sama millaisessa paikassa työskentelemme. Monetralaisina me itse teemme Monetrasta hyvän paikan tehdä työtä.
Olen Jonna Haataja, keväällä 2022 valmistunut liiketalouden tradenomi. Työskentelen parhaillaan Monetra Oulu Oy:n hankintapalveluissa hankinta-asiantuntijana.
Hankinta-asiantuntijan työnkuva on laaja, ja se pitää sisällään monipuolisia ja moninaisia työtehtäviä. Voisi sanoa, että jokainen työpäivä on erilainen – ja se osaltaan pitää mielenkiintoa yllä. Tyypillisiä työtehtäviä ovat asiakkaille toteutettavat hankintaprosessit, hankintojen suunnittelu, kilpailutusten toteuttaminen valitun hankintaprosessin mukaisesti, sopimusten laatiminen sekä niiden elinkaaren hallinta, toimittajayhteistyö sopimustoimittajien kanssa, sekä asiakkaiden neuvonta hankintaprosessien ja järjestelmien kanssa. Hankintaprosesseja on rakenteeltaan erilaisia. Monetra Oulu Oy:ssä toteutetaan yhteishankintojen lisäksi erillishankintoja asiakkaiden tarpeisiin. Työ on tarkkaa ja vaatii muun muassa hankintalain osaamista. ”Hankintalakia sovelletaan päivittäin, ja tarvittaessa hyödynnetään lakitiimin osaamista”, Jonna tarkentaa.
Kesätöistä kiireapulaiseksi, kiireapulaisesta hankinta-asiantuntijaksi
Alun perin olen tullut taloon kesätöiden pariin vuonna 2016 ja ollut tämän jälkeen useamman kesän Monetra Oulussa töissä eri pituisia pätkiä. Työnkuvia on vuosien aikana ollut monenlaisia, esimerkiksi niin muuttoapuna kuin aulapalveluissa toimimista. Vuoden 2021 alussa palasin takaisin taloon, kun hankintapalveluissa tarvittiin kiireapulaista. Kiireapulaisena hoidin hankintoihin liittyvää taustatyötä, esimerkiksi excel-taulukoiden hallintaa ja lomakkeiden täyttöä. Kiireapulaisen hommista tie vei reiluksi kolmeksi kuukaudeksi HR-tiimiin harjoittelun merkeissä, kun syksyllä 2021 sain talon sisältä harjoittelupaikan. Harjoittelun loppuessa siirryin takaisin hankintapalveluihin työskentelemään hankintojen pariin. Siirtyminen tiimistä toiseen talon sisällä toimi kätevästi, sillä organisaatio itsessään oli kerennyt tulla tutuksi. Hienoa on ollut se, että olen saanut työskennellä harjoittelun aikana aloitetuissa HR-projekteissa sekä saanut viedä niitä loppuun hankinta-asiantuntijan töiden ohella – ja samalla kehittää omaa osaamistani hieman toisenlaisissa tehtävissä.
Työskentelen sataprosenttisesti etänä Helsingistä käsin. Tyypillinen työpäiväni alkaa työkoneen avaamisesta työhuoneessa. Työpäivään mahtuu muun muassa asiakirjojen kuten tarjouspyyntöjen ja erilaisten sopimuksien valmistelua, yhteydenpitoa asiakkaisiin ja toimittajiin sekä palavereja vaihtelevien sidosryhmien kesken. ”Ei voi sanoa, että olisi kahta samanlaista työpäivää”, Jonna tiivistää. Etätyö on otettu huomioon koko työyhteisössä ja johdon tasolla erinomaisesti. ”En koe, että jäisin jostain paitsi, vaikka fyysisesti olenkin eri puolella Suomea. Etätyömahdollisuus kertoo myös paljon organisaatiosta, kun uskalletaan luottaa siihen, että työntekijät pystyvät ja osaavat työskennellä etänä”, Jonna avaa. Etätyö osaltaan mahdollistaa osaajien löytämisen ympäri Suomea, kun työ ei ole yhteen tiettyyn paikkaan sidottua. Tarpeen mukaan Helsingistä matkustaminen Ouluun on kuitenkin helppoa, niin junalla kuin sinivalkoisilla siivillä.
Osaamisen kehittämiseen kannustava työilmapiiri
Parasta työssäni on jo moneen kertaan esille noussut monipuolisuus. Työntekijänä pidän vaihtelusta, jolloin monipuolinen työ on minulle nappivalinta. Työtä pääsee Monetra Oulussa tekemään niin itsenäisesti kuin tiimin kanssa. Lisäksi on hienoa, kuinka tiimiläisten kanssa pystyy vaihtamaan ajatuksia ja kysymään neuvoa tarvittaessa. Näiden lisäksi yksi työn parhaista puolista on mahdollisuus päästä työskentelemään Monetran asiakkaiden kanssa.
Mielestäni Monetra-konsernissa omaa osaamista pääsee edistämään laaja-alaisesti. ”Meillä tarjotaan todella hyvin koulutusmahdollisuuksia, niin talon ulkopuolelta kuin sen sisältäkin”, Jonna iloitsee. On hienoa huomata, kuinka organisaation sisäinen ilmapiiri kannustaa kehittämään omaa osaamistaan.
Hankinta-asiantuntijan työ voi näkyä myös Monetralaisten arjessa, esimerkiksi toimistotarvikkeet, jotka ovat Monetra Oulun käytössä ovat Monetra Oulu Oy:n hankintapalveluiden toteuttaman hankinnan tulos.
Olen Erna Tenkanen, koulutukseltani yo-merkonomi. Taskusta löytyy myös syksyllä 2022 suoritettu Taloushallintoliiton PHT-tutkinto (palkkahallinnon asiantuntijatutkinto). Toimin Monetra Pirkanmaalla tiimivalmentajana palkkapuolella Kunta 1 -tiimissä.
Tiimivalmentajan työ vaihtelee tiimistä riippuen, ja työnkuva rakentuu tiimin tarpeiden mukaisesti. Keskeistä on huolehtia tiimin työn kehittämisestä yhdessä tiimiläisten kanssa. Pääasiallisesti työssäni hoidan tiimin sisäisiä asioita: työni keskittyy muun muassa perehdyttämiseen, tiimin osaamisesta ja osaamisen kehittämisestä huolehtimiseen, sekä tiimin tukena toimimiseen. Työ pitää sisällään jonkin verran asiakkuuksista huolehtimista, mutta tästä päävastuu on tiimin palkka-asiantuntijalla.
Tiimivalmentajan työpäivät ovat vaihtelevia, mutta jokainen päivä sisältää paljon yhteistyötä eri tahojen ja sidosryhmien kanssa. Työtä tehdään yhdessä palvelupäällikön ja palkka-asiantuntijan, sekä tietenkin tiimin kanssa. Tämän lisäksi työssä on päässyt tutustumaan muun muassa muiden Monetra-konsernin tytäryhtiöiden henkilöstöön, mikä on todella hienoa. Palaverit ovat tärkeä osa jokaista työpäivää, ja niissä tulee vietettyä päivän aikana useampi tovi. ”Ja kaikki palavereiden välissä oleva aika täyttyy selvitettävillä asioilla, kun tarvitaan esimerkiksi tulkinta-apua”, Erna hymyilee.
Ennen tiimivalmentajan työtä toimin pitkään palkkapalvelusihteerinä. Palkkapalvelusihteerin työnkuvassa olen alkujaan aloittanut Tampereen kaupungilla. Sieltä siirryin Monetra Pirkanmaalle samoihin tehtäviin vuonna 2018, kun Monetra-konserni syntyi, ja Monetran toiminta laajeni Pirkanmaalle.
Onnistumiset uralla rohkaisivat hakemaan uusiin tehtäviin
Keväällä 2022 nousi ilmoille ajatus etenemisestä ja kehittymisestä työuralla. Sen lisäksi, että olin pitkään tehnyt palkkapalvelusihteerin hommia, oli lisänä tullut hoidettua hieman sovellusasiantuntijan töitä. Samoihin aikoihin hain PHT-tutkintoon, jonka tentin läpäisin syksyllä 2022. Haasteista onnistuneesti suoriutuminen rohkaisi hakemaan syksyllä auennutta tiimivalmentajan pestiä – ja jonka pääsin aloittamaan 1.1.2023. Voisi sanoa, että aikataulullisesti kaikki meni äärimmäisen sopivasti.
Tiimivalmentajan työnkuva on mieluinen ja viihdyn työssä mainiosti. Työ vaatii ongelmanratkaisukykyä, sekä haasteita pelkäämätöntä asennetta. Parasta työssä onkin sen monipuolisuus ja haasteet, joita se tarjoaa. Vaikka substanssiosaamista palkkahallinnon tehtävistä on kertynyt neljäntoistavuoden ajalta, on työssä kohdannut paljon uutta. Työ vaatii monen laajan kokonaisuuden hallintaa, kuten esimerkiksi eri alojen työehtosopimukset. Koen kuitenkin, että kertyneestä substanssiosaamisesta on ollut äärimmäisen paljon hyötyä tiimivalmentajan työssä, ja se on helpottanut uuden omaksumista.
Olen viihtynyt Monetralla oikein hyvin. Täällä omaa osaamista pääsee kehittämään oman kiinnostuksen mukaan, ja esimerkiksi käymääni PHT-tutkintoa oli mahdollista suorittaa osittain työajalla. Lisäksi Monetra mahdollisti PHT-tutkintoon osallistumisen tarjoamalla etänä suoritettavan PHT-valmennuswebinaarisarjan. Kurssi oli todella hyödyllinen PHT-tutkinnon etätenttiä ajatellen.
Oman osaamisen kehittämisen lisäksi Monetra mahdollistaa loistavat urapolut. Työssä eteneminen ja kehittyminen tapahtuu työntekijän etua silmällä pitäen.
Marita Pekkala toimii Tiernan koulun koulusihteerinä, tarkemmin ottaen Heinätorin ja Kasarmin yksikössä. Tiernan koulu on oululainen erityiskoulu, joka rakentuu kolmesta yksiköstä: Heinätori, Kajaanintulli sekä Leinonpuisto. Tiernan koulussa koulusihteereitä on yhteensä kolme, yksi jokaisessa yksikössä. Aiemmin erillään toimineet Heinätorin, Kajaanintullin ja Leinonpuiston koulut, sekä Sairaalakoulu yhdistyivät hallinnollisesti yhdeksi kouluksi vuonna 2017, ja se sai nimekseen Tiernan koulu. Maritan kokemus koulusihteerin työstä on ansiokas: hän on toiminut koulusihteerinä kahdenkymmenenviiden vuoden ajan ja vuodesta 2000 alkaen silloisen Leinonpuiston, nykyisen Tiernan koulun koulusihteerinä.
Yli kahdenkymmenen vuoden taival koulusihteerin pestissä viestii niin rautaisesta ammattiosaamisesta kuin viihtymisestä työssä. Vaihtelevat työpäivät ja omatoiminen työ on Maritan mieleen. Työpäivät sisältävät monipuolisesti tekemistä ja työtehtävät ovat moninaisia. Työ vaatii usean eri järjestelmän hallintaa, joiden avulla hoidetaan muun muassa laskutusta, tilauksia ja tiedoksiantoja eri tahoille. Työssä kirjoitetaan virkamääräyksiä, työsopimuksia ja päätöksiä, sekä ylläpidetään oppilasrekisteriä. Näiden lisäksi työ sisältää paljon perinteistä toimistotyötä: palavereja, sähköpostien lukemista ja niihin vastailua, sekä henkilökunnan ja huoltajien avustamista niin paikan päällä kuin etänä. Erityispuolen koulusihteerin työ on Maritan mukaan hyvin monipuolista ja siten mielenkiintoista. Oppilasarki on jokseenkin vaihtelevampaa, ja välillä eteen saattaa tulla tilanteita, jotka vaativat spontaania reagointia.
Marita Pekkala on toiminut koulusihteerinä kahdenkymmenenviiden vuoden ajan.
Paljon on muuttunut parin vuosikymmenen aikana. Maritan aloittaessa koulusihteerin työssä, oli työ itsenäisempää ja vaati hieman erilaista ponnistelua. Digitaalisten ratkaisuiden sijaan työ sisälsi paljon paperityötä. Työelämän muutos on saavuttanut myös koulusihteerin ammatin. Työ on hektisempää ja digitaaliset ratkaisut ovat olennainen osa koulusihteerin työtä – ja näiden lisäksi tiimityötä on huomattavasti enemmän. Yhteisöllisyys on tuonut helpotusta työhön ja Marita uskoo sen helpottavan ammatin omaksumista entistä nopeampaa. Oulussa koulusihteerit on jaettu tiimialueisiin, ja Marita kokee yhteistyön omassa tiimissään tiiviiksi. Lisäksi Tiernan koulun koulusihteerit auttavat toisiaan tarpeen vaatiessa.
Koulusihteeripalvelut osaksi Monetra Oulua
Koulusihteeripalvelut siirtyivät osaksi Monetra Oulun palveluntarjontaa vuonna 2021. ”Monetralle siirtyminen on tuonut uusia ulottuvuuksia työhön”, Marita avaa. Monetran mukana on mahdollistunut muun muassa etätyö ja työn jaksottaminen. Muutos on tuonut myös muunlaista lisäarvoa työhön: Monetralla kannustetaan oman osaamisen kehittämiseen ja konserni tarjoaa hyviä koulutusmahdollisuuksia. Esimerkiksi uusien ja vanhojen ohjelmistojen kanssa ei Monetralla jää yksin, vaan opetteluun ja kertaamiseen saa aina tukea.
Positiivinen elämänasenne on Maritan mukaan ollut avain työssä viihtymiseen, sekä työssä kehittymiseen. ”Suhtaudun itse muutoksiin siten, etteivät ne aina ole pahasta. Työn ollessa haastavaa ja muutoksia täynnä, on hyvä suhtautua muutoksiin positiivisesti. Muutos voi antaa mahdollisuuksia”, Marita väläyttää.
