Helmi: Koulutusyhteistyön kautta työelämään ja Monetran kehittämispäälliköksi
“Päädyin talous- ja hallintoalalle vähän sattumalta. Työskentelin pitkään kaupan alan yrityksissä ja päätin sitten opiskella avoimen ammattikorkeakoulun kautta tradenomiksi. Oulun ammattikorkeakoulussa kuulin luokkakaveriltani Raija Kahilalta Monetrasta. Kun meille tarjottiin vapaaehtoista valinnaista kurssia yhteistyössä Monetran kanssa, niin ilmoittauduin mukaan. Palkanlaskenta kiinnosti minua alana ja Monetra yrityksenä eli kurssi tarjosi ikään kuin kaksi kärpästä yhdellä iskulla.”
Näin kertoo Monetra Oulu Oy:n palkkahallinnon kehittämispäällikkö Helmi Similä. Monetra Oulu Oy tekee aktiivisesti koulutusyhteistyötä Oulun ammattikorkeakoulun kanssa, ja keväällä 2024 toteutetulla opintojaksolla yhteistyökumppanina oli myös kokkolalainen Centria-ammattikorkeakoulu. Helmi Similän kurssivalinta johti lopulta vakituiseen työsuhteeseen.
“Kurssin aikana sovittiin, että tulen Monetralle harjoitteluun syksyllä. Yrityksellä avautui palkanlaskijan sijaisuus jo aikaisemmin. Pystyin aloittamaan harjoitteluni aikaisemmin ja sain työpaikan. Myöhemmin työsuhteeni vakinaistettiin”, Helmi Similä kertoo.
Similä liittyi jo varhaisessa vaiheessa Monetran työntekijöille avoimeen kehittämisryhmään ja haki myös myöhemmin rohkeasti kehitystyötä sisältäviä työpaikkoja. Hän on kokenut työilmapiirin aina kannustavana.
“Monetra on hyvä työyhteisö, ja varsinkin alkuvaiheessa tuntui hyvältä, ettei tarvinnut olla superkokenut tekijä tai olla vahvaa ammattitaitoa, jotta pääsee mukaan kehittämistehtäviin. Sekin on hyvä, että Monetralla voi siirtyä joustavasti uusiin tehtäviin ja tehdä monipuolisesti erilaisia töitä.”
Kehittämistyön tulokset näkyvät sujuvassa arjessa
Nykyisessä työssään Helmi koordinoi palvelujen kehittämiseen liittyviä asioita ja toisaalta myös konkreettisesti edistää palvelujen kehittämistä yhteistyössä palveluasiantuntijoiden kanssa.
“Minulla ei ole varsinaista ydintiimiä, mutta työskentelen tiiviisti palvelupäälliköiden kanssa suunnitteluvaiheessa. Palvelutuotannon työntekijöiden kanssa teemme varsinaista kehitystyötä. Tunnen onnistuneeni, kun saamme laajoja projekteja ja merkittäviä asioita valmiiksi ja pystymme tarjoamaan työkaluja, jotka helpottavat työskentelyä ja virtaviivaistavat prosesseja. Nämä ovat näkyviä asioita, joita teemme yhdessä, ja joista tulee usein myös hyvää palautetta”, Helmi Similä sanoo.
Kehittämistyön haasteena työntekijän kannalta on se, että toimintojen kehittäminen on jatkuva prosessi ja välillä voi tuntua siltä, että kehittämistyö ei koskaan lopu. Joskus konkreettisten asioiden hahmottaminen työssä on vaikeaa, mutta toisaalta se, että asiat rullaavat sujuvasti eteenpäin, on merkki kehitystyön vaikuttavuudesta.
Helmi Similä toteaa, että palkkahallinnon toimintakenttää sääntelee pitkälle myös laki. Joskus asiakkailta ja työntekijöiltä tulee toiveita, joita ei voida välittömästi toteuttaa. Näin on varsinkin silloin, jos kehittämistoiveiden toteuttamiseen liittyy myös sidosryhmiä. Silloin kehittämispäälliköiltä vaaditaan kykyä asettaa etusijalle se, mitä voidaan toteuttaa ja millä aikataululla asioita voidaan tehdä.
Koulutusyhteistyöstä opiskelijoille parhaat valmiudet työelämään
Helmi Similä on iloinen siitä, että Monetra tekee aktiivisesti koulutusyhteistyötä oppilaitosten kanssa. Hän kannustaa kaikkia opiskelijoita osallistumaan yhteistyöoppijaksoille aiheesta riippumatta, sillä niiden avulla alaa opiskelevat näkevät työelämän todellisuutta. Samoin hän kannustaa oppilaitosyhteistyötä tekeviä yrityksiä ottamaan opiskelijoita mukaan tiimeihin.
“Palkkahallinto kehittyy edelleen ja koulussa opetettava tieto palkkahallinnosta ei aina vastaa sitä, mikä on arkielämän todellisuus yritysten palkkahallinnossa. Koulut eivät voi järjestää opiskelijoille täydellistä yrityselämän keinotodellisuutta, joten on todella hienoa, että opintojakson kautta voidaan näyttää, mitä palkanlaskenta on käytännössä. Koulutusyhteistyön kautta opiskelijat saavat lisäksi hyvän perehdytyksen aitoihin järjestelmäympäristöihin.”
Automaatio on yleistynyt myös palkkahallinnossa viimeisten kymmenen vuoden aikana. Oikea-aikaista palkanlaskentaa voidaan nyt tehdä entistä suuremmalle työntekijämäärälle entistä pienemmällä henkilöstöllä. Suurten henkilömäärien palkkahallinto on myös aihealue, jota koulussa ei voida täysin mallintaa.
“Palkkahallinnon jatkuvana kehitystrendinä ovat myös viranomaismääräysten muutokset. Ne vaativat työntekijöiltä muuntautumiskykyä ja joustavuutta. Nämä ominaisuudet ovat nykyisin elinehto, jotta pysymme kehityksessä mukana”, Helmi Similä sanoo.
