23.11.2017

Operatiivisesti omillaan ja yhteistyössä Oulun kanssa

Syksyinen aurinko paistaa Monetra Jyväskylän toimiston ikkunasta, kun toimiston väki on työn touhussa. Tulkkipalveluissa palvelu pyörii tilauspohjaisesti – koordinaattorit lähettävät tulkkeja kohteisiin yli 50 eri kielellä sen mukaisesti, kuinka asiakkaat heitä tilaavat. Tilanteet vaihtelevat suuresti oikeussaleista päiväkodin varhaiskasvatuskeskusteluun, synnytyssalista Kelan tiskille. Kuukausipalkatut tukit ovat harvenemassa ja ala pohjautuu freelance-työhön. Kysytyimpiä kieliä tällä hetkellä ovat arabia, persia, dari, tigrinia, kinjaruanda ja somali.

Osakeyhtiössä kohta kaksi vuotta

Alun perin Jyväskylän kaupungin omistama Keski-Suomen tulkkikeskus liittyi Monetraan helmikuussa 2016. Oulun vastaava yksikkö oli jo tullut osaksi Monetraa vuotta aiemmin. Näin Monetra Tulkkipalvelu sai toisen toimipisteensä ja hallinnollisesti se on osa Monetra Oy:ta. ”Meidät vastaanotettiin hienosti, saimme upeita kollegoita ja vaikka aikataulu oli haastava, kaikki sujui hallitusti ja hienosti”, kertoo palvelupäällikkö Veera Rautavuoma Jyväskylän yksikön muutoksesta. Hänen mukaansa Monetra ja Jyväskylä hoitivat asiat mallikkaasti ja henkilöstö oli mukana yhtiöittämisen selvitystyöstä lähtien.

Operatiivinen yhteistyö Monetra Tulkkipalvelu Oulun kanssa on onnistunut hienosti alusta saakka. ”Jos meillä on jokin poikkeustilanne, ei tarvitse laittaa lappua luukulle, sillä toinen yksikkö hoitaa. Yhteistyö on todella jouhevaa ja rikasta”, mainitsee Rautavuoma. Molemmissa toimipisteissä hyödynnetään puhelin- ja etäyhteyttä paljon. ”Vaikka toimintakenttämme ovat erilaiset ja prosesseissammekin on eroja, niin kun kahden eri toimipisteen vahvuudet lyödään yhteen, päästään valitsemaan parhaat käytännöt päältä. Tämä vie toimintaa paljon eteenpäin”, kehuu Rautavuoma.

Yrityksen johdon kanssa keskusteluilmapiiri on avoin, kuunteleva. Kokonaisuudessaan viestintä toimii ja organisaatiorakenne on virtaviivainen. Omat näkemykset tulee huomioiduksi ja asioihin on helppo ja nopea vaikuttaa. Byrokratiaa ei ole liikaa. Päätöksissä näkyy asiakaslähtöisyys, mikä otetaan huomioon kaikessa päätöksenteossa.

Tekniset ongelmat toivat elämänmakua

Osakeyhtiöittämisprojekti sujui siis kaikkineen nopeasti, mutta ongelmiltakaan ei täysin vältytty. Nyt palvelupäällikkö Rautavuoma jo nauraa vastoinkäymisille, mutta toisin oli kun puhelinoperaattorin vaihdos oli kuumimmillaan eivätkä puhelut eivät saapuneet perille. Aivan kuin siinä ei olisi ollut kylliksi, samoihin aikoihin myös tulkkien ajanvarausjärjestelmä alkoi reistailla ja näin ollen monikin kulma kurtistui. ”Ei auttanut muuta kuin sanoa asiakkaille, että soittakaa myöhemmin uudelleen”, kertoo Veera Rautavuoma. Iltapäivällä puhelinyhteydet ja varausjärjestelmä olivat jo kunnossa. ”Mutta koska sähkösopimusta ei ollut uusittu, meiltä katkaistiin valot ja välitimme tulkkeja hetken aikaa pimeässä ennen kuin tilanne saatiin korjatuksi”, Veera hymähtää.

Alalla käynnissä mielenkiintoisia muutoksia

Paraikaa tulkkausala elää teknologiabuumia ja teknologia-avusteinen viestintä on nousussa. Yksi esimerkki tästä on teknologiayhtiö Túlkan kanssa kehitetty Salamatulkkaus-palvelu, jonka avulla tulkki saadaan mobiiliyhteyden päähän erittäin nopeasti. ”Yhteiskunnan kehittyminen heijastuu siten, että tiettyjen kielten kokeneita, koulutettuja tulkkeja on liian vähän. Muun muassa tigrinian kieltä ei aiemmin tarvittu, mutta nyt muutamista tämän kielen tulkeista tapellaan suorastaan”, kertoo Veera Rautavuoma. Osa tulkeista tekee työtä sivutoimisesti ja tilauksia pitää sovitella.

Kaikkiaan tulkkien ammattikunta on noussut enemmän näkyviin myös medioissa ja arvostus on kasvanut. Tämä juontuu siitä, että vuonna 2015 maahan tuli runsaasti turvapaikanhakijoita ja ammattitulkeista oli pulaa. ”Olemme myös saaneet pitkään kaivatun oikeustulkin sekä asioimistulkin pätevyydet, joka kertoo laadusta ja tasosta. Ala siis kehittyy ja muuttuu osin teknologia-avusteiseksi. Teknologian rinnalla kuitenkin tarvitaan ihmistulkkia vielä pitkään, sillä ihmisten välinen viestintä on vaikea laji.

Teksti ja kuva: Sanja Starck